Töölön Makasiinit suunnitteli arkkitehti Bruno Granholmin runsaat sata vuotta sitten. Ne rakennettiin vuosina 1898-99 Helsingin ja Suomen kasvavan tavaraliikenteen hoitamiseksi. Makasiinien sisäpihalta lähtivät raiteet Suomeen ja Venäjälle. Sivustoilta aluksi hevoskärryt ja myöhemmin autot pitivät yllä yhteyttä kaupunkiin päin. Makasiinien kautta Helsinkiin saapui polttopuuta, kulutustavaraa sekä rakennus- ja elintarvikkeita. Tavaramakasiinit hyödyttivät huomattavasti kantakaupungin kauppaa ja teollisuutta; Makasiinien rakentamisen aikaan Helsingissä asui alle 100.000 ihmistä.

Töölön Makasiinit ovat Suomessa ainoat joissa saapuvan ja lähtevän tavaran varastot sijaitsevat eri rakennuksissa ja joissa rakennusmateriaalina on käytetty tiiltä. Samanlaisia on rakennettu ainoastaan Viipuriin. Makasiinit ovat viimeinen jäänne Töölön aikanaan laajasta tavara-asemasta ja siten historiallisesti arvokkaat.

Makasiinit on rakennettu vanhan merenpohjan päälle täyttömaalle, kuten koko rautatieaseman ympäristökin. Kaupungin kasvamisen myötä ratapiha jäi puristuksiin ja lisätilaa olisi tarvittu, sillä matkustajaliikenteen kasvu alkoi rajoittamaan tavaraliikennettä. Maitse Helsinkiin saapuvan tavaran varastointi keskitettiin Pasilaan kaupunginvaltuuston päätöksellä alkaen vuodesta 1966. Töölön Makasiineilla toiminta jatkui kuitenkin 1980 -luvun lopulle saakka, jolloin VR:n Transpoint toiminta siirtyi Makasiineista Pasilaan.


VR:n toimintojen lähdettyä kaupunkilaiset ottivat pian Makasiinit omikseen. Tiilirakennuksien uusi kulttuurikeskeinen elämä alkoi 1980 -luvun lopulla. Viimeiset kymmenen vuotta Makasiinit ovat toimineet yhä vilkkaampana keskuksena kaupunkilaisille; kävelyetäisyydellä asuu n. 100.000 ihmistä. Makasiinien lämpimissä tiloissa (n. 1.500 m2) on toiminut kymmeniä pienyrityksiä ja niissä on järjestetty satoja kulttuuritapahtumia jotka ovat puhaltaneet elävän henkäyksen kaupungin keskustaan. Makasiinien suurissa halleissa (n. 3.300 m2) on vuosittain ollut kymmeniä teatteri-, musiikki-, yritys- ja yleisötapahtumia. Sisäpihalla (n. 10.000 m2) on pidetty suuria yleisötapahtumia Kaivopuiston sijaiskonserteista keskiaikaisfestivaaleihin ja elokuvaesityksiin.

Makasiineilla toimi Helsingin suosituin Kirpputori vuosina 1992 - 98 aina huhti-lokakuussa . Kävijöitä Marskin Kirpputorilla oli yli 400.000 kaudessa (56:n aukiolopäivän aikana). Osa ihmisistä tuli päivittäin nauttimaan Makasiinien ainutlaatuisesta keidastunnelmasta ja kiireettömästä ihmisvilinästä, toiset tulivat kierrättämään tavaraa ja vaatteita.

Makasiinien vuokralaisina ovat olleet koko 1990 -luvun luomu- ja ekologisten tuotteiden kauppa Ruohonjuuri, Galleria Jangva, valokuvaajien vuokrastudio Magito, Kaupunginteatterin metallipaja sekä polkupyörien vuokraamo ja huolto Ekobike. Studio Magiton ja varsinkin Galleria Jangvan tiloissa järjestetään ympärivuotisesti myös yleisötapahtumia musiikista teatteriesityksiin. Tänä vuonna Makasiineilla on erittäin monipuolista kulttuuritarjontaa kun Helsinki 2000 kulttuuripääkaupunkiprojekti vuokraa halleja ja sisäpihaa kymmenille tapahtumille joita olisi ollut vaikea järjestää muualla keskustassa isoina yleisötapahtumina.

Makasiinit ovat hyvässä peruskunnossa, mutta ulkoisesti niiden on annettu rapistua. Lokakuusta 1999 Makasiineja on hallinnoinut Valtion Kiinteistölaitos, sitä ennen Ratahallintokeskus (1995-99) ja VR. Omistajilla ei ole ollut omia tulevaisuuden käyttösuunnitelmia Makasiineille.

Töölönlahden aluetta on suunniteltu koko viime vuosisata. Suunnitelmia on tehty kymmeniä, mutta yhtäkään ei ole toteutettu. Myös Eliel Saarinen ja Alvar Aalto tekivät aikoinaan omat kokonaissuunnitelmat Töölönlahdelle. Vuonna 1985 järjestettiin taas yksi aatekilpailu, joka pohjusti Töölönlahti-suunnitelmaa hyvin yleisellä tasolla. Valtio sitoutui luovuttamaan VR:n Makasiinit kaupungille asemakaavoituksen etenemisen myötä jo 1986 (samana vuonna kaupunki ja valtio tekivät maankäyttösuunnitelman Töölönlahti-Kamppi alueesta; sopimuksen rakennusoikeuksista kaupunki on osuutensa (62%) jo käyttänyt ja valtion osuudet (38%) täyttyisivät musiikkitalon ja Eduskuntatalon lisärakennuksen myötä.) Nykyisen suunnitelman yleiskaavoitus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1991-92. Helmikuussa 1996 kaupunginsuunnittelulautakunta hyväksyi Töölönlahden eteläosan luonnoksen asemakaavasta jatkosuunnittelua varten. Makasiinien asemaa ei millään tavoin turvattu suunnitteluvaiheessa,vaikka sitä käsittelyn yhteydessä ehdotettiin useaan otteeseen.

Museovirasto ei katsonut tarpeelliseksi Makasiinien suojelua rakennussuojelulain perusteella, sillä Makasiinien hyödyllinen käyttö vaatii rakenteiden muutosta joka olisi ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa. Makasiineja ei myöskään sisällytetty rautatierakennusten suojeluohjelmaan. Siten Makasiinien suojelu jäi kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan varaan, jota ei alueelle ole vieläkään vahvistettu.

Makasiinien säilyttämisehdotuksia 1990 -luvun alussa ovat tehneet esimerkiksi taideyhdistys MUU ry, joka oli silloin vuokralla Makasiineilla. Jo näissä suunnitelmissa oli tarkoitus kehittää Makasiineista kaupunkilaisille vapaa-ajan ja kulttuurielämän keskus monivaiheisen kunnostus- ja rakennushankkeen avulla. Kaupunki suhtautui aluksi myönteisesti suunnitelmiin ja esimerkiksi apulaiskaupunginjohtaja Korpinen kannatti Makasiinien kunnostusta kaupunkilaisten kulttuurikeskukseksi. Kaupunki ei ole teettänyt asiallista selvitystä Makasiinien kunnostamisesta ja mahdollisesta uusiokäytöstä. Vuodesta 1997 ovat kaupungin virkamiehet ajaneet Musiikkitalohanketta Makasiinien päälle jopa ilman toteuttamisen edellyttämää asemakaavaa.