Musiikkitaloa on suunniteltu jonkin aikaa Makasiinien
päälle, vaikka alueelle ei ole asemakaavaa.
Virkamiesten järjestämän musiikkitalon suunnitelukilpailun
parhaaksi arvioitu ehdotus julkaistiin 20.6.2000. Makasiinien purkamista
ei kuitenkaan ole vielä missään päätetty
! Voimakasta vastustusta musiikkitaloa kohtaan on ollut koko sen
suunnitteluvaiheen ajan.
Musiikkitalohanke etenee virkaportaissa seuraavasti:
Makasiineja koskeva asemakaavaehdotusta
valmisteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan
käsittelyyn syksyn 2000 aikana. Asemakaavaluonnos asetettiin nähtäville
ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyä:
Asemakaavaluonnos oli nähtävillä vain ajan 6.11.-15.11.2000
kaupunkisuunnitteluvirastossa
klo 8.15-16.00: Kansakoulukuja 3, 00100 HELSINKI. Asemakaavaehdotukseen
tehtiin noin 40 kirjallista huomautusta, tekijöinä yksityisiä
kansalaisia, yhteisöjä ja yrityksiä.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn
jälkeen asemakaavaehdotus tulee virallisesti nähtäville
30 vuorokauden ajaksi, jona aikana siitä on mahdollisuus tehdä
muistutuksia. Kaupunginkanslia tiedottaa nähtävillä olosta lehtikuulutuksella.
Lausuntokierroksen ja jätettyjen muistutusten
jälkeen asemakaavaehdotus etenee kaupunkisuunnittelulautakuntaan.
Kaupunkisuunnittelulautakunnasta ehdotus siirtyy kaupunginhallitukselle,
josta ehdotus siirtyy kaupunginvaltuuston
äänestykseen ilmeisesti
kesällä tai syksyllä
2001. Kaupunginvaltuusto päättää ainoana demokraattisesti
valittuna elimenä musiikkitalohankkeen mahdollisesta toteutumisesta
Makasiinien päälle tai hankkeen siirtämisestä
toisaalle;
lähetä viesti kunnallisvaltuutetullesi.
Makasiineja koskevan asemakaavan valmistelusta vastaavat:
(kaupunkilaisilla on mahdollisuus ottaa yhteyttä valmistelijoihin
suunnittelutyön kaikissa vaiheissa)
* projektipäällikkö Ilpo Forssén, puhelin 169 4216
* arkkitehti Anne Karppinen, puhelin 169 4217
* liikennesuunnittelijana DI Leena Saransaari, puhelin 169 4207
* maisema-asiantuntijana maisema-arkkitehti Terhi Tikkanen-Lindström,
puhelin 169 4229
* teknistaloudellisena asiantuntijana
insinööri Seija Narvi, puhelin 169 4280
Lisäksi Makasiinien kohtaloon vaikuttavat asemakaavapäällikkönä
Anneli Lahti, puhelin * 1691, Kaupunkisuunniteluviraston
virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi, puhelin *
1691
sekä varsinkin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Korpinen,
puhelin 169 2250, sihteerin puh. 169 2253
Lähetä viesti
kaupungin toimintoja suunnitteleville.
Eri näkökulmiin voit myös tutustustua esimerkiksi
Pro-musiikkitalo
ja Pro-Makasiinit
-sivuilla.
Alla on joitakin artikkeleita vuosien
varrelta liittyen musiikkitalohankkeen kehittymiseen.
Tavoite hämärtyi Töölönlahdella
syyskuu 2000, Helsingin Sanomat, arkkitehdit
Pentti Riihelä ja Clas-Olof Lindqvist
"...Sen viiden vuoden ajalta, jonka suunnittelu on konkreettisesti
ollut vireillä, muodostuu kuva tehokkuuteen keskittyvästä,
projektikeskeisestä menettelystä, joka murtaa jo pahasti
lainsäädännön asemakaavoituksesta määrittelemiä
raameja. Sille on lisäksi ominaista tavoitteiden vaihtaminen
ja päätöksenteon pilkkominen...."
"...Musiikkitalohanke on koko prosessin ajan kuvattu julkisuudessa
puolta pienemmäksi kuin mitä itse rakennuksen tilaohjelma
on....."
"...Kansalaistoiminnan
alue suoraan Eduskuntatalon edustalla olisi symbolisesti tasavallan
ajan keskus ja kaupunkikuvallisesti todellinen vastapaino eduskuntatalolle.
Sitä ympäröivät erilaiset yleiset rakennukset,
musiikkitalo, erityisesti kirjasto jne......"
"...Kaupunginvaltuutetut
vahvistivat yleiskaavaluonnoksen 1991. Sen kirjallisina ilmaistut
päätavoitteet olivat: avara maisema eduskuntatalon edustalla
sekä puisto ja tapahtumakenttä......"
lue lisää-->
Asemakaavan
puute Töölönlahden ongelma
syyskuu 2000, Helsingin Sanomat, arkkitehti
Aune Svensk
"...On vähintään kummallista, että yksi
pääkaupungin keskeisistä alueista rakentuu ilman
asemakaavaa, yleiskaavan perusteella poikkeusluvin..."
"...Asemakaava on kaupunkialueen ainoa laillinen kaavamuoto,
jonka perusteella fyysinen kaupunkirakenne syntyy. Alueen käytön,
rakennusten paikkojen ja tonttitehokkuuksien pitää olla
selvillä ennen rakennuksista järjestettäviä
arkkitehtikilpailuja...." lue
lisää-->
Musiikkikeskuksen
arkkitehtikilpailu - kulissi ja todellisuus
tammikuu 2000, Kamppi-Eira lehti, arkkitehti
Yrjö Sormunen
"...Helsingin kaupunki ja valtio tekivät v. 1986 sopimuksen,
joka liittyi silloiseen Töölönlahden asemakaavakilpailuun. Tarkoituksena
oli poistaa maanomistusrajojen vaikutus suunnitteluun. Tavoite oli
oikea - silti sopimus on osoittautunut turmioksi Helsingin keskustan
suunnittelulle..."
"...Musiikkikeskus on siis sijoitettava sopimusalueelle. Mikään
muu sijoitus, olkoon miten hyvin perusteltu tahansa, ei tule kysymykseen
mutta - miksi juuri eduskuntatalon eteen ja tiukasti Mannerheimintiehen
kiinni? Selitys on taas sama: rahan hankkiminen ja jakaminen..."
"... Yllä kuvattua todellista taustaa ei voida kertoa - hankkeelle
on saatava arvovaltainen kulissi. Sen pystytti Suomen Arkkitehtiliitto.
Tämä liitto on luovuttanut maineikkaan ja julkisuudessa tunnetuimman
toimintamuotonsa, arkkitehtikilpailun julkisivuksi hankkeille, joilla
ei ole kansalaisten laajaa ja varauksetonta kannatusta..."
"... Ei myöskään voi olla puhettakaan aluevarauksista laitoksen
omiin tai sen toimintaan sopiviin laajennuksiin. Näin ei Töölönlahdelle
synny sellaisia, omilla syntysijoillaan kasvavia ja kehittyviä vuosisataislaitoksia
jollaisia niistä olisi voinut ja olisi pitänyt tulla..." lue
lisää-->
Virastopäällikkö
Perkkiö siirtäisi Musiikkitalon Töölönlahden rannalle Kaupungin
johto pyysi Perkkiötä vetämään esityksensä takaisin
16.4.1998, Helsingin Sanomat, artikkeli
"...Perkkiön mielestä musiikitalon liittyminen ympäristöönsä
toiminnallisesti ja kaupunkikuvan kannalta on selvitetty puutteellisesti.
Suunnittelussa ei ole otettu tarpeeksi huomioon ympäristön mahdollisuuksia..."
"...Töölönlahden rannalla musiikkitalo saisi arvoisensa aseman.
Musiikkitilat voitaisiin rakentaa maan päälle, ja niistä olisi näkymä
kansallismaisemaan..." lue lisää-->
Helsingin
Sanomat, pääkirjoitus 18.4.1998
"...Musiikkitaloa ja eduskunnan lisärakennusta on ajettu nurinkurisesti.
Musiikkitalo päätettiin jo hyvin varhain sijoittaa Mannerheimintien
varteen eduskuntataloa vastapäätä..."
"...Arkkitehtuurikilpailua varten nimitettiin palkintolautakunta,
ennen kuin tontin asemakaavalliset lähtökohdat olivat kunnolla selvillä.
Se oli selvä merkki luottamusmiehille, että asialliset päätökset
on jo tehty ja kunnallinen päätöksenteko on kumileimasimen tasolla..."
lue lisää-->
"Tsaarin talleista" suunnitellaan koko kaupungin kulttuurikeskusta
Apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Korpinen: Tsaarin tallit voidaan säilyttää
30.1.1992,
Helsingin Sanomat, artikkeli
"...Korpisen mielestä tallit luovat mielenkiintoisen kontrastin
eduskuntataloon. Tallien väli voisi olla "toiminnallisesti mielenkiintoinen"
paikka ympäri vuoden, kunhan vanhat laiturit purettaisiin..."
"...Alueelle pitää saada mahdollisimman intensiivistä kulttuuri-
ja kansalaistoimintaa. Yritämme tukea näitä erilaisia toimijoita
siellä, paikka on mainio tukikohta sellaiselle toiminnalle..."
lue lisää-->
|
|
|