Asemakaavan puute Töölönlahden ongelma

Kaupunginvaltuutettu Lauri Törhönen kirjoittaa Töölönlahden ristiriitaisuuksista (HS 14.9.). Niitä onkin paljon, mutta miksi Törhönen ei kiinnitä huomiota perussyyhyn, josta ristiriitainen suunnittelematon kaupunkikuva syntyy?

On vähintään kummallista, että yksi pääkaupungin keskeisistä alueista rakentuu ilman asemakaavaa, yleiskaavan perusteella poikkeusluvin. Yhtä kummallista on järjestää asemakaavattomalle alueelle arkkitehtikilpailuja yksittäisistä rakennuksista.

Asemakaava on kaupunkialueen ainoa laillinen kaavamuoto, jonka perusteella fyysinen kaupunkirakenne syntyy. Alueen käytön, rakennusten paikkojen ja tonttitehokkuuksien pitää olla selvillä ennen rakennuksista järjestettäviä arkkitehtikilpailuja.

Kaupunkisuunnittelijalle Töölönlahti ei ole "arpi Helsingin kasvoissa". Se on toimiva sisääntuloväylä kaupunkiin. Se olisi voinut olla kaunis portti viehättävään Helsinkiin ja se olisi voitu suunnitella hyvin monella tapaa mielenkiintoiseksi.

Onko Törhänen tutustunut esimerkiksi Eliel Saarisen tai Pauli Blomstedtin keskustasuunnitelmiin? Töölönlahdella olisi kaikki edellytykset rakentua myös 2000-luvun keinoin kauniiksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.

Lain mukainen asemakaavakäsittely olisi poistanut muun muassa VR:n Makasiinien ympärille syntyneen tunnekuohun. Asemakaavassa olisi myös selvitetty todellinen alueella mahtuva kerrosala.

On itsestään selvää, etteivät kaupungin kaikki uudet rakennukset mahdu Töölönlahdelle. Ylimitoitetut arkkitehtikilpailujen kerrosalat johtavat väistämättä alueen epätasapainoon ja katuja syntyy minne sattuu.

Kaupunginvaltuutettuna Törhönen tietää, miten kaupunkia rakennetaan lain mukaan. Hänet on valittu kaupunginvaltuustoon hoitamaan kaupungin asioita. Hän itse on vastuussa myös Töölönlahden ristiriitaisuuksista.

Aune Svensk
Arkkitehti
Helsinki