Virastopäällikkö Perkkiö siirtäisi Musiikkitalon Töölönlahden rannalle Kaupungin johto pyysi Perkkiötä vetämään esityksensä takaisin Keskustelu Mannerheimintien varteen eduskuntataloa vastapäätä suunnitellusta musiikkitalosta kuumenee. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Paavo Perkkiö vastustaa jyrkästi musiikkitalon toteuttamista suurimman vaihtoehdon mukaan, jos se halutaan Mannerheimintien varteen. Perkkiö on ottanut asian esittelyn itselleen asemakaavapäällikkö Tuomas Rajajärveltä, joka aiemmin valmisteli hanketta. Jos talosta halutaan rakentaa 32 000 kerrosneliömetrin eli melkein kahden Finlandia-talon kokoinen, Perkkiö tarjoaisi sille uutta paikkaa lähempää Töölönlahtea nykyisen VR:n autopikajunien lastauspaikan tienoilta. Perkkiön mielestä rakentamishanketta ei ole vielä selvitetty tarpeeksi. Hän esittää tänään torstaina pidettävässä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa, että asiaa selvitetään lisää ennen kuin päätös rakennuspaikasta, rakennuksen koosta ja arkkitehtikilpailusta tehdään. Monumentin paikka Töölönlahdella Mannerheimintien varteen sopisi Perkkiön mielestä vain olennaisesti suunniteltua pienempi rakennus. "Musiikkitalo voitaisiin rakentaa Mannerheimintien varteen, jos se saataisiin kevennetyksi edes Finlandia-talon kokoiseksi, mutta näyttää siltä, että talosta halutaan monumentti. Monumentin paikka on ehdottomasti Töölönlahden rannassa." Helsingin kaavoitusosasto on teettänyt Mannerheimintien varren alueesta pienoismallin. Perkkiön mukaan se osoittaa, ettei musiikkitaloa voi rakentaa järkevästi niistä lähtökohdista, jotka sillä nyt ovat. Ongelmia Perkkiön mielestä aiheuttaa muun muassa, että suurimmassa vaihtoehdossa merkittävä osa tiloista jouduttaisiin rakentamaan maan tai torikannen alle. Lisäksi rakennus yltäisi pohjavesirajan alapuolelle. Siitä syntyy vaikeita rakenneongelmia ja lisäkustannuksia. "Mannerheimintien liikenne ja torikannen koneellinen puhdistus aiheuttavat tärinää ja melua. Maanalaisiin musiikkitiloihin on vaikea saada akustisesti tyydyttäviä oloja", Perkkiö kuvaa esittelytekstissään lautakunnalle. Suhde ympäristöön on epäselvä Perkkiön mielestä musiikitalon liittyminen ympäristöönsä toiminnallisesti ja kaupunkikuvan kannalta on selvitetty puutteellisesti. Suunnittelussa ei ole otettu tarpeeksi huomioon ympäristön mahdollisuuksia. Muun muassa Finlandia-talon tulevaisuus pitäisi selvittää. Perkkiö haluaisi liittää kokonaisuuteen myös Hakasalmen huvilan, joka on kaupunginmuseon näyttelytilana. "Kaupunkikuvallisissa ratkaisuissa määräävänä musiikkitalon suhde eduskuntataloon, nykytaiteen museoon ja Hakasalmen huvilaan. Museon veistospuiston ja Töölönlahden puiston suunnittelu ovat vielä kesken. Ne pitäisi selvittää ennen kilpailun julistamista." Asemakaavapäällikkö Tuomas Rajajärven aiemmin laatiman esittelytekstin mukaan Mannerheimintie varren alue on musiikkitalolle luonteva paikka. Perkkiön mukaan kaupungin johto ja kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja ovat pyytäneet häntä vetämään esityksensä pois. "En aio tehdä sitä, koska se on minun ammatillinen mielipiteeni. He vetoavat siihen, että minä olen musiikkitaloa vastaan, mutta minä en ole sitä vastaan. Mielestäni se on hyvin perusteltu yhteiskunnallinen hanke, mutta muut vaihtoehdot pitäisi katsoa ennen kuin päätös tehdään", Perkkiö sanoo. "Töölönlahden rannalla musiikkitalo saisi arvoisensa aseman. Musiikkitilat voitaisiin rakentaa maan päälle, ja niistä olisi näkymä kansallismaisemaan." Yliarkkitehti Tuomo Hahl Valtion kiinteistölaitoksesta uskoo, että arkkitehtikilpailun pohjalta löytyy hyvä ratkaisu musiikkitalolle samoin kuin sen lähistölle suunnitellulle eduskuntatalon lisärakennukselle. Hahl rinnastaa hankkeiden valmistelun nykytaiteen museon alkuvaiheisiin. "Myös museon paikan valinta aiheutti paljon ristiriitoja. Samoin kilpailun voittanutta ehdotusta kritisoitiin kovasti, mutta se on osoittautunut onnistuneeksi, ennakkoluulottomaksi ratkaisuksi", Hahl sanoo. "Rakennus on liian suuri" Keskusteluun Töölönlahden ympäristöstä aktiivisesti osallistunut arkkitehti Vilhelm Helander tukee Perkkiön näkemystä. Hänen mielestään 32 000 kerrosneliömetrin rakennus on ehdottomasti liian iso ajatellaanpa asiaa miten päin tahansa. "Samaan paikkaan on ehdotettu aiemminkin rakennuksia, mutta ne ovat olleet kooltaan alle kolmasosa nyt suunnitellusta." "Arkkitehtikilpailussa tietysti joku voi onnistua löytämään hyvän ratkaisun, mutta lähtökohdat näyttävät aika toivottomilta. Eduskuntatalon edusta kaipaa kyllä korjaamista, mutta ylisuuri rakennus ei ole oikea ratkaisu", Helander sanoo. Musiikkitaloon tulisivat suunnitelmien mukaan tilat Sibelius-Akatemialle, Radion sinfoniaorkesterille ja Helsingin kaupunginorkesterille. Jorma Erkkilä Helsingin Sanomat, 16.4.1998